Aurinkoa ja taimia

Kyllä täällä on valmistunut, pari sukkia jotka lähti niin liukkaasti uuteen osoitteeseen ettei kamera ehtinyt laueta niiden kohdalla. Vink vink sukkien saajalle josko lähettäis kuvaa.

Kevät on selkeesti tulossa kun kärpäset on mönkinyt koloistaa surraamaan ikkunoille. Tomaatintaimetkin on jo koulittu isompiin purkkeihin, samoin paprikat ja vesimelonit. Meillä on siirrytty sisältä ulkohommiin, on oltu puumettässä, moottorikelkkailtu, pilkitty ja nautittu auringonpaisteesta. On ihanaa kun mies on lomalla.

Heinäkuussa olevat ystävän häät saivat minut aloittamaan toivottomalta tuntuvan projektin, virkkan itselleni hameen kotiväestä SK 3/2013 lehdessä olleen ohjeen mukaan. Aika näyttää kuinka käy.

Oma mieli on aurinkoisempi kun aikoihin ja elämä tuntuu olevan ihanaa, tästä on hyvä jatkaa päivä kerrallaan eteenpäin.

Autoja

Valoa tunnelin päässä....vai sytyttikö joku valot, mutta nyt taas jotain valmistuukin.

Torstaina ennen saunaa ehdin leikata ja ommella pikkumiehelle pari ruokalappua. Toinen matkasikin sitten mummula käyttöön.

Ja kyllä, taskujen autot ovat katollaan. Huomasin asian kun olin leikannut taskut, mutta sitten ajattelin että kun laput on pojan kaulassa niin hän näkee ne oikeinpäin enkä alkanut uusia leikkaamaan. Ompelupöydällä odottelee myös yksi body kasaamista. Siinä ole käyttänyt omaa vanhaa marimekon t-paitaa kankaana, ompahan valmiiksi pehmeä.

Kävin hakemassa myös pari kerää Novitan Impivaaraa, tuntuupa kivalta neuloa. Tulossa olis pari kääntövarsi sukkaa ME-lehden ohjeen mukaan.

Ei mitään

Tuntuu siltä että mikään ei innosta, saan itseni vaivoin kammettua aamuisin sängystä lasten takia. Kyllä ne suositteli minulle jo masennushoitajaa, mutta kun hetken oli jo parempi olla. Ehkäpä tämä tästä. Nyt keskityn kantamaan huolta pienestä rakkaastani. Leikkausaika on kk päästä ja nyt jo rupee pelottamaan hänen puolesta, eikä kyse ole kuin tyräleikkauksesta.

Aivotonta virkkausta trikookuteesta.

Apina ja Aasi

Sain vihdoinkin novitan joulunumeron käsiini ja ensi selailusta se sitten lähti. Tämmöiset niistä sitten tuli

Malli siis Novita joulukehdestä, koko n. 27. Lankana seiska veikkaa. Pukinkonttiin näitä en laittanut koska neiti itsekkin selaili lehteä ja totes " Äiti, mä tahdon nuo" . Olin ne jo silloin aloittanut.

Pukinkonttiin kyllä sujahti neulehuppari siskoni 6v pojalle. Malli on Novitan lehdestä ja lankana seiska veikka. Poika on mahdoton Eläkeläisten fani joten tilasin pari merkkiä ja kiinnitin paitaan, josko olis mieluisampi.

Joulurauhaa

Tammikuu näyttää kalenteriin katsottuna hetkiseltä. On eräskin esittely sovittuna, miehen viikon kuntoutus jaksoa, pikkumiehen lääkäriä ja loppukuusta jo pitäisi miettiä ison neidin 4v synttäreitä. Väliin mahtuu yhdet 80 v synttärit.

Eniten mietityttää pikkumiehen lääkäri ja siintä seuraava sairaalareissu. Äidin sydäntä särkee jo valmiiksi kun tietää että reissu ei ole ihan kivuton.

Toinen mietinnän aihe on tuo miehen kuntous jakso. Puulämmitteisen talon kanssa pitää olla kokoajan ajan hermoilla ja jos luntakin pukkaa pakkasten lisäks, niin johan riittää vipinää. Pitänee muutamat sukat tikuttaa ettei varpaat palellu pakkasilla, sisällä nimittäin.

Virkkasin pukin pakettiin äidilleni maton vessaan, toivottavasti tykkää. Uskallampa kuvankin tänne tyrkätä kun tiedän ettei hän tänne eksy.

Elämää

12.12.12 tuli ja meni, ei aiheuttanut toimenpiteitä. Joulua valmistellaan ja lunta lykitään, normi meno siis.

Tänään käytiin laulamassa Kauneimpia joululauluja tuolla meidän koti kirkossamme. Esikkokin jaksoi ihan hyvin paikoillaan. Söi iltapalaks kirkonpenkissä isille myyjäisistä ostetut riisipiirakat kun muut veisas Jouluyö, Juhlayö.

Hiukan suruakin on ollut. Meidän vanhempi koira lähti koirien taivaaseen viikko sitten. Meinaa äitille ottaa vähän koville. Onneks on nuo lapset, jotka auttavat jaksamaan. Esikko aina käy kysymässä kun äitillä on huonompi hetki että äiti, onko sun ikävä Mimmiä? Elä huoli, sen on hyvä olla, taivaan isä pitää siintä huolen. Ja taas jaksaa. Vastaus löytyy kaikkeen. Tosikkohan ei vielä ymmärrä, liekkö tuo edes huomannut että toinen koira puuttuu.

                                       Kaverukset Esikko ja Mimmi, 12.12.10 otettu kuva.

Joulunavaus ja lumiset maisemat

Meidän paikkakunnalla oli tänään joulunavaus. Sehän tietää aina leipomista yömyöhään. Eilen illalla tai no tais se olla jo tämän päivän puolta, päätin että leivompa pari suklaakakkua valmiiksi niin ei tarvitse aamulla hötkyillä. Ja samalla tein piparkakkutaikinan odottamaan leipomista. No kakut onnistu hyvin ja menivät kaikki 5 kaupaksi. Mutta piparkakkutaikina....tein Martta-lehden ohjeen mukaan ja taikina on hyvää, ainoo että en horteessa oikein tajunnut kun luin ohjeen läpi että 22 desilitrasta vehnäjauhoja tulee ISO taikina. No meillä ainakin pipareita piisaa kun saadaan kaikki leivottua.

Valmiiksi on tulleet pojalle haalarit joihin kaavan muokkasin (tai sisareni muokkasi) suosituista sydänpylly-haalareista.

Kangas ei oikein ollut hyvää, nyppyyntyi kovasti ensimmäisen käyttökerran aikana. Lahkeissa on resorit ja pituutta on reippaasti. Ystäväni laittoi muovinepparit ylös kun en saanut napinläpiä onnistumaan, Pitänee harjoitella.